Tekstit

Minä

Kuva
Hei lukijani! Pitkästä aikaa. Tässä on taas ollut pohdinnassa, että minkälaisen postauksen tällä kertaa kirjoittelisi. Tulin siihen tulokseen, että aion kertoa itsestäni, mitä teen yleensä päivisin ja mitä minun elämääni yleensä kuuluu ja kenen sen kanssa jaan. Aloitetaan ihan vaikka sillä, että olen 29-vuotias nainen Ylöjärveltä. Olen valmistunut kokiksi 2013, mutta niitä töitä en ole päivääkään tehnyt valmistumisen jälkeen, tajusin jo kouluaikana, ettei tämä ala ole minun juttuni. Sitten olenkin etsinyt itseäni vuosia, että mitä haluan tehdä, kuka olen yms.. Pintakäsittelyalalle päädyin jo 2021 vuoden alussa ja aloitin opinnot Porissa, mutta erinäisistä syistä en ole vieläkään valmistunut ja opinnot on jälleen keskeytyksellä täällä Tampereella. Tässä olisikin nyt tarkoituksena saada loppuvuoden aikana ajatus, mitä aion seuraavaksi. Joko jatkan opintojani tai lähden työelämään. Täytyisi vain saada selkeä ajatus sille, että onko tämäkään ala minua varten vai ei, mutta toivottavasti se

Musiikki

Kuva
  En meinannut millään saada päätetyksi, että mikä olisi aiheena blogini toisessa postauksessa. Ystävänihän sen sanoi puhelimessa, että päivitykseni usein koostuvan musiikista ja niinhän se itseasiassa onkin. En ymmärrä miten itse en hoksannut asiaa, mutta hyvä että joku muu sen minulle kertoi, kun en itse aina tajua asioita.. Varmaan mietitte, miksi valitsin juuri Katy Perryn kuvan tähän postaukseen. Ne jotka tuntevat minut jo vuosien takaa, eivät ihmettele yhtään. Nimittäin olin ääretön fani n. 15-18 vuotiaaseen asti. Muistan ekan kerran, kun kuulin Katyn biisin autossa. Siinä se oli, se iski täysillä minuun heti ensimmäisen kuuntelun jälkeen. Kyseinen biisi oli "I kissed a girl", vuonna 2008. Taidoin jo siinä vaiheessa miettiä ihan ensimmäistä kertaa suuntautumistani..  Vuotena 2011 hänen kappaleensa sai aivan erilaisen merkityksen elämässäni. Halusin hänen kaikki albuminsa CD-levynä, että voisin kuunnella niitä huoneessani 24/7. Sitähän se sitten olikin.. Joka ikinen päiv

Suru-aika

Kuva
  Heippa kaikille lukijoilleni, pitkästä aikaa. Katsoin ennen tätä postauksen kirjoittamista, että olen viimeksi 2017 kirjoitellut blogiin. Aika paljon on ehtinyt tapahtua sen jälkeen.. Halusin aloittaa sillä aiheella, mikä on kaikista päällimmäisenä ja melkein jatkuvasti mielessäni. Eli edesmennyt äitini. Äiti menehtyi viime vuoden lokakuussa 25 päivä pitkäaikaissairautensa vuoksi (syöpä) sekä koronan uuvuttamana. Äiti sairasti 8 vuotta kilpirauhassyöpää, joka oli levinnyt keuhkoihin. Elämä äidin menetyksen jälkeen on ollut: sekavaa,surullista,vihaa,katkeruutta, tyhjyyttä sekä varsinkin yksinäistä. Tällä hetkellä, kuin kirjoitan tätä postausta hänen kuolemastaan on kulunut melkein 7kk. Viimeisin viikko minulla on ollut todella vaikeaa.. Äitienpäivä tuli ja meni.. Kamalaa oli katsoa muiden somepäivityksiä äitiensä kanssa, kun samaan aikaan minä tajusin ettei äitiä enää ole ja pakkaan hänen viimeisiä vaatteitaan pois.. Olen jatkanut kuitenkin maaliskuussa opintojani, mutta lyhennetymmil